Hautakangas-tapaus (päätös) - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Perusteluvelvollisuus

Maat:	Suomi
Antopäivä:	17.01.2006
Art:	6:1, 35:1
V:	Kalevi Hautakangas

Suomea koskeva ratkaisu.

Kysymys siitä, perusteltiinko tapaturmakorvauksesta tehtyjen valitusten hylkäämistä riittävästi.

TOSISEIKAT: Valittaja sai maaliskuussa 1994 vammoja olkaansa, käsivarsiinsa ja ranteisiinsa kulkiessaan potkukelkalla. Vakuutusyhtiö myönsi hänelle päivärahaa 100 %:n työkyvyttömyyden vuoksi maaliskuun 1994 - maaliskuun 1995 väliseltä ajalta. Kun hänellä oli edelleen vaivoja varsinkin oikeassa ranteessa, hän jätti vakuutusyhtiölle lääkärinlausuntoja ja pyysi päivärahan jatkamista tai tapaturmaeläkettä.

Fakta: Pohjola ilmoitti minulle kirjeellä helmikuussa 1995, että Pohjola alkaa maksaa minulle lakisääteistä tapaturmaeläkettä 9.3.1995 alkaen! Mitään eläkkeenmaksua ei alkanut kuulua, joten tiedustelin asiaa Pohjolasta useita kertoja ensin puhelimitse, myöhemmin myös kirjeellä.

Vakuutusyhtiö hylkäsi hakemuksen kesäkuussa 1995 katsoen, että hänen työkykynsä oli alentunut vähemmällä kuin 10 %:lla ja että hän kykeni jatkamaan työtään yhtiön teknisenä johtajana. Valittaja osallistui kuntoutustutkimukseen vuonna 1996.

Fakta: Kuntoutustutkimus tehtiin Kelan Turun yksikössä, kesti viikon ja lopputulos oli, että Kelan ko. paikan ylilääkäri Virta kirjoitti lausunnon, missä hän tehtyihin tutkimuksiin nojaten ja useamman tutkimuksiin osallistuneen erikoislääkärin lausuntoihin viitaten toteaa, että olen pysyvästi työkyvytön ja mahdollisuuksia kuntoutukseen ei ole!

Saman vuoden huhtikuussa annetussa lääkärinlausunnossa todettiin hermovaurioista olkapäässä ja vaurion merkeistä ranteessa sekä depressiosta. Valittajalle tehtiin myös isotooppitutkimus tammikuussa 1997.

Fakta: Tässä isotooppitutkimuksessa todettiin kämmenluussa todennäköisen hiusmurtuman aiheuttamaa varjostumaa kuvassa.

Hän jätti vakuutusyhtiölle käsiään ja ranteitaan koskevan lääkärinlausunnon.

Fakta: Tämä ko. lääkärinlausunnon sain TAYS:sta siellä tehdyn Thermotest-tutkimuksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa tutkittiin oikean käteni hermovauriota, vertaamalla sitä vasemman käteni terveisiin hermoihin. Tutkimustulos osoitti kiistatta oikeassa kädessäni hermovaurion olemassaolon, olihan siitä jo aiemmin olemassa kahden ENMG-tutkimuksen mukaiset hermovaurion tunnusmerkit. Kyseinen Thermotest-mittaus on niin sanottu sähköinen konetutkimus, jota ei potilas voi mitenkään manipuloida!

Lokakuussa 1997 vakuutusyhtiö pysyi aiemmassa päätöksessään. Kuitenkin marraskuussa yhtiö oikaisi päätöstään siten, että se myönsi valittajalle tapaturmaeläkkeen 100 %:n työkyvyttömyyden perusteella tietyltä ajanjaksolta maaliskuussa 1995.

Fakta: Eli Pohjola maksoi minulle n. kolmen viikon ajalta tapaturmaeläkettä, yli kaksi vuotta jälkeenpäin, tehtyäni asiasta Lääninhallitukseen kantelun!

Valittaja valitti tapaturmalautakunnalle vaatien tapaturmaeläkkeen myöntämistä maaliskuusta 1995 lukien. Hän vetosi mm. huhtikuussa 1995 päivättyyn lääkärintodistukseen, jonka mukaan hän oli työkyvytön seuraavan vuoden ajan.

Fakta: Kyseisen tutkimuksen teki tamperelainen neurologian erikoislääkäri, joka suoritti oikeaan käteen ns. ulnarishermon tutkimuksen etenemällä sormillaan minun sormista lähtien olkapäähän asti painellen hermoa koko matkan. Tämä tutkimus tehtiin iltapäivällä n. klo 17.00 aikaan ja oli perin kivulias. Seuraavana aamuna herätessäni, koko oikea käteni tuntui jotenkin kummalliselta ja aamupäivällä se puutui kokonaan, ikään kuin halvaantui. Oli täysin tunnoton. Soitin ko. erikoislääkärille hänen vakituiseen työpaikkaansa ja kysyin, mitä pitäisi tehdä. Neurologi pyysi minua tulemaan heti 16 jälkeen hänen yksityisvastaanotolleen, jos tilanne ei muutu. Kuitenkin iltapäivällä tuossa klo 14 jälkeen tunto alkoi hiljalleen palautua oikeaan käteeni alkaen hirvittävällä pistelyllä sormista alkaen. Tämän jälkeen käytyäni uudelleen tämän neurologian erikoislääkärin vastaanotolla, hän totesi, että hermovaurio on tosiasia ja kysyttyäni paranemisennustetta, hän ilmoitti, ettei ko. vaurio todennäköisesti koskaan tule parantumaan. Hän kirjoitti vuoden työkyvyttömyystodistuksen, jotta vakuutusyhtiö viimein uskoisi asian.

Vakuutusyhtiö totesi lausumassaan, että valittajan oli tapaturmasta saanut vammoja vasempaan olkaniveleensä ja kyynärvarteensa sekä kumpaankin ranteeseensa.

Fakta: Pohjolan lausunto perätön, koska milloinkaan minulla ei ole todettu vasemmassa kädessä mitään Pohjolan kuvailemia vammoja, ainoastaan kaatumisen jälkeen vasemmassa käsivarressa ja olkavarressa oli mustelmia kuten myös oikeassa kädessä, jotka hävisivät viikon aikana.

Muita väittämiään vammoja hän ei ollut saanut tapaturman yhteydessä.

Fakta: Tämäkin Pohjolan esittämä väite on perätön, koska oikean käteni vammat on todennut hoitava lääkäri heti tapaturman jälkeen. Mitään niskavammaa ei myöskään ole koskaan todettu, joten tämäkin Pohjolan esittämä väite on perätön.

Yhtiö jätti myös joulukuussa 1997 päivätyn lääkärintodistuksen, jonka mukaan valittaja oli depression vuoksi työkyvytön kesäkuuhun 1998 saakka.

Fakta: Sain todellakin arvostetulta psykiatrian erikoislääkäriltä hänen tarkkoihin tutkimuksiinsa perustuvan lausunnon, jossa hän totesi minulla olevan vakava-asteinen masennustila, syynä taistelu toimeentulostani. Pohjola, Kela, työvoimatoimisto eikä kukaan muukaan maksanut minulle mitään korvauksia 17 kuukauden ajalta. Psykiatri totesi, että tapaturmalla on suora syy-seuraussuhde masennustilaan.

Yhtiö väitti, että valittajan niskakipu ja depressio ei ollut johtunut tapaturmasta ja kyynärpään hermovaurio, joka johtui tapaturmasta, oli niin vähäinen, että valittaja ei ollut sen johdosta työkyvytön.

Fakta: Pohjolan väittämä on perusteeton, sillä tamperelaisen lääkäriasema Koskiklinikan neurologian professorin ja TAYS:n neurologian erikoislääkäreiden lausunnot osoittivat aivan muuta tapaturmani vakavuudesta ja työkyvyttömyydestä kuin vakuutusyhtiö Pohjolan vakuutuslääkäreiden perustelemattomat lausunnot! Olen jo vuosia tullut samaan johtopäätökseen kuin hoitavat lääkärini, ettei oikean käteni kiputila ole subjektiivinen oire vaan tapaturman aiheuttama sairaus.

Huhtikuussa 1998 tapaturmalautakunta pysytti vakuutusyhtiön päätöksen todeten mm. seuraavaa: Saadun lääketieteellisen selvityksen mukaan valittaja oli saanut tapaturman johdosta vammoja ranteisiinsa, vasemman hartian ja kyynärvarren seudulle kuten myös hermovaurion oikeaan kyynärpäähänsä.

Fakta: Tapaturmalautakunnan päätös oli perustelematon ja myös sikäli väärä, että siinä oli maininta, että vasemman käteni hermovaurio on lievä. Siis vasemman, ei oikean. Myös valituksessani EIT:lle on mukana Tapaturmalautakunnan päätös, missä se toteaa nimenomaan vasemman käteni hermovaurion lieväksi. Eli miksi EIT on nyt muuttanut antamaansa päätökseen vasemman käden oikeaksi, vaikka Pohjolan aikanaan tekemä virhe on mennyt läpi kaikki Suomen oikeusasteet, tapaturmalautakunnan, vakuutusoikeuden ja myös KKO:n?

Nämä vammat eivät olleet alentaneet hänen työkykyään vähintään 10 %:lla maaliskuun lopusta 1995 alkaen, minkä vuoksi hänellä ei ollut tapaturmavakuutuslain 18 §:n 2 kohdan mukaan oikeutta tapaturmaeläkkeeseen. Häntä täytyi pitää työkykyisenä johtajan/teknisen johtajan tehtävissään. Hänen nykyiset vaivansa hänen oikeassa kädessään ja käsivarressaan eivät suurella todennäköisyydellä johtuneet tapaturmasta ottaen huomioon, että tutkimuksissa ei ollut havaittu juuri minkäänlaisia kudosvaurioita.

Fakta: Kuinka puolueeton ja riippumaton tuomioistuin voi ottaa päätöksessään huomioon vain toisen, vahvemman osapuolen esittämät perättömät, mihinkään lääketieteellisiin tutkimuksiin perustumattomat väitteet?? Alkuperäisessä tapaturmalautakunnan päätöksessä luki, että kyseessä on todennäköisesti muu sairaus, eli vakuutusyhtiö Pohjolan vakuutuslääkärin keksimä perätön väite!! Mielenkiintoinen perustelu Tapaturmalautakunnalta: Milloin hermovauriossa on näkyvissä kudosvauriota??

Vasemman kyynärpään hermovaurio oli vähäinen ja liittyi todennäköisesti sairauteen.

Fakta: Tässä näkyy aiemmin kommentoimani asia, tapaturmalautakuntakin puhuu vasemman kyynärpään hermovauriosta, ei oikean, kuten EIT päätöksessään!! Mikähän sairaus on kyseessä, kun kukaan minua tutkinut neurologian erikoislääkäri eikä edes professori todennut mitään muuta vammaa tai sairautta, kuin tapaturman aiheuttaman hermovaurion?

Tapaturma tai seuranneet vammat eivät myöskään olleet aiheuttaneet hänen depressiotaan, joka alensi hänen työkykyään. Niskakipua ei ollut alun perin todettu.

Fakta: Kirjoittamani totuus näkyy myös tässä: Tapaturmalautakunta totesi: Niskakipua ei ollut alun perin todettu!

Tapaturman yhteydessä ei myöskään ollut ilmoitettu oikean olkanivelen vammaa.

Fakta: Tässäkin olin oikeassa, koskaan minulla ei ole todettu olkanivelen vammaa!

Valittaja valitti vakuutusoikeudelle jättäen kaksi hänen vaatimuksiaan tukenutta helmi- ja heinäkuussa 1998 päivättyä lääkärinlausuntoa. Marraskuussa 1998 vakuutusoikeus hylkäsi valituksen ja pysytti tapaturmalautakunnan päätöksen siinä mainituin perustein. Lisäksi oikeus totesi, että uusi näyttö ei antanut aihetta tulla toiseen tulokseen.

Fakta: Vakuutusoikeuteen toimitettiin edelläkertomani TAYS:n Thermotest-tutkimus, mukana tietokonepohjaiset pylväsdiagrammit, mistä Thermotest-tutkimukseen perehtynyt lääkäri heti näkee hermovaurion olemassaolon.Vakuutusoikeudessa oli asiani käsittelyssä ns. asiantuntijalääkärinä Eero Hyvärinen, koulutukseltaan ortopedi, traumatologi ja vakuutuslääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri, siis vakuutuslääkäri. Vakuutusoikeus ei nähnyt Thermotest-tutkimuksissa mitään uutta näyttöä työkyvyttömyyteeni. Tiedän syynkin tähän, syynä on vakuutusoikeuden käyttämän lääkärin, Eero Hyvärisen osaamattomuus ja tietämättömyys Thermotest-tutkimuksiiin ja sillä aikaansaatuihin tutkimustuloksiin.

Mistäkö tiedän, että näin on? Saatuani vihjeitä ko. lääkärin ”osaamattomuudesta” soitin hänelle n. 2,5 vuotta vakuutusoikeuden istunnon jälkeen. Esittelin itseni ja aloin kysellä hermovaurioasioista. Kysyin, mitä hän tietää Thermotest-tutkimuksesta? Vastaus oli selvä: En mitään, toistin varmuuden vuoksi kysymyksen ja vastaus oli: En yhtään mitään. Onneksi nauhoitin ed. mainitun puhelinkeskustelun ja se on myös puhtaaksikirjoitettuna liitetty aikanaan KKO:lle tekemääni vatimukseen vakuutusoikeuden päätöksen purkamiseksi, samoin EIT:lle lähetettyyn kanteluun. Eli vakuutusoikeuslaissa lukee, että asiantuntijalääkärin tulee jäävätä itsensä, jos huomaa, ettei hänellä ole riittävää koulutusta ja tietoa käsiteltävään asiaan. Tällöin vakuutusoikeuden tulee nimittää riittävän koulutuksen omaava lääkäri asiantuntijalääkäriksi. Vakuutusoikeuden käsittelyssä tapahtui siis selvästi osoitettu oikeudenkäyntivirhe, mikä KKO:n olisi pitänyt myös huomata, mutta myös KKO teki oikeudenkäyntivirheen, koska antoi vakuutusoikeuden väärän päätöksen jäädä voimaan.

Korkein oikeus epäsi valitusluvan maaliskuussa 2000.

PÄÄTÖS: Valittaja väitti, että EIS 6 artiklan 1 kohtaa oli rikottu, kun viranomaisten päätöksiä ei ollut perusteltu riittävästi. Hänelle ei ollut ilmoitettu syitä siihen, että hänen työkykynsä oli katsottu nousseen maaliskuun 1995 jälkeen. Vakuutusyhtiö oli tehnyt päätöksen vastoin hänen jättämiään lääkärinlausuntoja. Tapaturmalautakuntakaan ei ollut perustellut yksityiskohtaisemmin päätöstään. Päätöksestä ei ilmennyt, miksi lautakunta oli pitänyt hänen hermovauriotaan vähäisenä ja/tai todennäköisesti sairauteen liittyvänä. Vakuutusoikeudelle valittaja oli jättänyt kaksi uutta lääkärinlausuntoa mutta oikeus oli pysyttänyt lautakunnan ilman lisäperusteluja.

Hallitus väitti aluksi, että valittaja ei ollut käyttänyt kaikkia kotimaisia oikeussuojakeinoja. Hän ei ollut missään vaiheessa kansallista oikeudenkäyntiä vedonnut perustelujen puutteellisuuteen.

EIT pani merkille, että valittaessaan tapaturmalautakunnan päätöksestä vakuutusoikeudelle valittaja oli väittänyt, että lautakunta oli tehnyt ilmeisiä virheitä sekä vääristellyt ja muutellut tosiseikkoja ja jopa esittänyt valheellisia toteamuksia. Hakiessaan valituslupaa hän oli väittänyt, että tapaturmalautakunnan päätös oli harhaanjohtava ja puutteellinen, kun lautakunta ei ollut maininnut hänen esittämästään lääketieteellisestä näytöstä. Mitään perusteluja ei ollut esitetty sille, että tuota näyttöä ei ollut otettu huomioon. Näissä oloissa EIT katsoi, että valittaja oli kotimaisissa tuomioistuimissa ottanut asiallisesti esille kysymyksen päätösten puutteellisesta perustelusta. EIT hylkäsi hallituksen väitteen.

Hallitus jätti EIT:n harkintaan kysymyksen siitä, voitiinko EIS 6 artiklan 1 kohtaa soveltaa asian käsittelyyn tapaturmalautakunnassa. Hallitus totesi kuitenkin, että lautakunta täytti monet niistä vaatimuksista, joita EIS 6 artiklan 1 kohta asetti tuomioistuimelle.

Fakta: Hallituksen epämääräinen toteamus, että lautakunta täytti osan tuomioistuimelle asetetuista vaatimuksista tarkoittaa sitä, ettei lautakunnan toiminta yllä edes tuomioistuimen toiminnalle asetettuihin minimivaatimuksiin. Kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta eräs keskeisimpiä vaatimuksia on puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus. Lautakunnan umpikieron "selkärangan" todellista tilaa kuvastaa ote toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevasta lainsäädännöstä, HE 155/2003, 53§. "Tapaturmavalituslautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä maksuilla".

EIT totesi, että tuomioistuimen käsitettä luonnehti sen asiallisessa merkityksessään tuomitsemistoiminta eli tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvien asioiden ratkaisu lain mukaan ja säädetyin tavoin toimitetun oikeudenkäynnin jälkeen. Lisäksi tuomioistuimen täytyi täyttää eräitä muita vaatimuksia. Tuomioistuimen tuli olla riippumaton varsinkin toimeenpanovallasta sekä puolueeton.

Fakta: Tapaturmalautakunta ei ole puolueeton ja riippumaton tuomioistuin!! Kuinka joku tuomioistuin voi olla puolueeton, kun se ei edes näytä puolueettomalta! Tapaturmalautakunnan kaikki vuotuiset kulut maksavat vakuutuslaitokset, eli minunkin tapatuksessani oikeudessa oleva vastapuoleni, vakuutusyhtiö Pohjola yhtenä maksajana! Todennäköisesti Suomen valtio on pimittänyt EIT:ltä tapaturmalautakunnan kulujen maksajat! Tapaturmalautakunnan puolueettomuus ja riippumattomuus ei täytä EIT:n  vaatimia EIS 6 artiklan 1 kohdan vaatimuksia!

Lisäksi oli vaatimuksia sen jäsenten toimikauden ja sen tarjoamien prosessuaalisten takeiden suhteen. EIT pani merkille, että tapaturmalautakunta oli riippumaton lakimääräinen valitusaste, johon tapaturmassa loukkaantunut henkilöt sai viedä korvausjuttunsa. Tapaturmavakuutuslaissa oli määräyksiä valitusajoista ja oikeudenkäyntimenettelystä. Valtioneuvosto nimitti lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä näiden sijaiset tietyksi ajaksi. Työmarkkinajäsenet nimitettiin työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöjen esityksestä. Puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja lakimiesjäsenillä täytyi olla tuomarinvirkaan oikeuttava tutkinto ja hyvä tuntemus tapaturmavakuutuksesta. EIT katsoi, että tapaturmalautakunta oli tuomioistuin EIS 6 artiklan 1 kohdan mielessä ja artikla soveltui.

Pääasian osalta EIT totesi, että vaikka EIS 6 artiklan 1 kohdan mukaan tuomioistuinten oli perusteltava päätöksiään, niiden ei kuitenkaan tarvinnut antaa yksityiskohtaista vastausta jokaiseen väitteeseen. Valittaja oli jättänyt tapaturmalautakunnalle ja edelleen vakuutusoikeudelle hoitavien lääkäreidensä todistuksia, joiden mukaan hän oli työkyvytön. Vaikka vakuutusoikeus oli pysyttänyt tapaturmalautakunnan päätöksen, se oli myös todennut, että valittajan esittämä uusi näyttö ei muuttanut lautakunnan päätöksen lopputuloksen arviointia. Niin ollen ja vaikka vakuutusoikeuden päätöksessä ei ollut nimenomaisesti arvioitu mainittujen kahden lääkärin lausuntoa, mikään ei osoittanut, että valittajan argumentteja ja lääkäreiden lausuntoja ei olisi asianmukaisesti tutkittu. Valitusasteen tuomioistuin sai periaatteessa valituksen hylätessään pelkästään hyväksyä alemman tuomioistuimen perustelut. Tuossa suhteessa oli olennaista, että tapaturmalautakunnan päätös oli liitetty vakuutusoikeuden päätökseen. Käsillä oleva tapaus erosi H.A.L. v. Finland-tapauksesta, jossa EIT oli todennut rikkomuksesta, kun viranomaiset olivat pitäneet tietoja itsellään ja perustelut olivat puutteellisia, minkä vuoksi valittaja ei ollut kyennyt osallistumaan asianmukaisesti oikeudenkäyntiin

Fakta: Tässä on kyseessä täysin identtinen tapaus, vakuutusoikeudella oli hallussaan tiedot ja tutkimustulokset, jotka kiistatta osoittivat vaatimukseni aiheellisiksi, mutta niitä Thermotest-tutkimuksia ei haluttu käsitellä, koska ensinnäkin 1. vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäri, Eero Hyvärinen oli osaamaton ja hänen koulutuksensa ei riittänyt ko. tutkimustulosten analysointiin ja 2. lopputulos vakuutusoikeuden käsittelyssä olisi ollut minulle myönteinen, jos Thermotest-tutkimukseen olisi otettu kantaa, koska sen tuloksia ei olisi voitu kumota lääketieteellisin eikä "vakuutuslääketieteellisin" perustein!

Käsillä oleva tapaus erosi myös Hirvisaari-tapauksesta, koska tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden perustelut eivät olleet ristiriitaisia. EIS 6 artiklan 1 kohtaa ei ollut rikottu ja valitus oli ilmeisesti perusteeton.

Fakta: Nimenomaan EIS 6 artiklan 1 kohtaa rikottiin niin tapaturmalautakunnan puolueettomuus asiassa, kuin myös vakuutusoikeuden ja KKO:n tekemissä oikeudenkäyntivirheissä!

LOPPUTULOS: EIT jätti yksimielisesti valituksen tutkimatta.

Viittaukset: Belilos, EIT: A-132; Hirvisaari 27.9.2001; H.A.L. v. Finland 27.1.2004.

Loppuyhteenveto:

Päätös varmasti Suomen valtion mieleinen, olihan yhtenä tuomarina päätöstä tekemässä Suomen valtion nimittämä Matti Pellonpää!! Eli "oikeus on tapahtunut", kun tapaturmalautakunnan kulut maksaa vakuutuslaitokset, vakuutusoikeuden tuomarina toimiva asiantuntijalääkäri on niin osaamaton, ettei osaa edes jäävätä itseään tietämättömyytensä takia, KKO istuu norsunluutornissaan eikä näe tapahtunutta oikeudenkäyntivirhettä tehden samalla itse oikeudenkäyntivirheen ja Suomen valtion nimittämä tuomari on mukana EIT:ssä tekemässä päätöstä, missä Suomen valtio on asiassani vastapuolena. MOT!